Huh, on yhtäkkiä mennyt kolme viikkoa ilman tänne postailua (potee huonoa omatuntoa)... Ei täällä silti ole laakereillaan makailtu, työt on taas tähän aikaan vuodesta todellakin haitanneet harrastuksia ;)
Käsitöitä olen tehnyt mitä olen iltaisin ehtinyt / jaksanut. Jos olisi aikaa, tekisin enemmänkin. Nyt olen tällä välillä saanut valmiiksi kolme sukkaa... Juu, kaikille kolmelle on kyllä parikin luvassa! Kuopukselle pitäisi kuulemma uudet kämmekkäät tehäd, viimesyksyiset on jäämässä pieneksi. En luvannut tähän hätään, sanoin että sitten kun ehdin.
Huivimalli SNY:n lähettämille ihanille langoille on vielä hakusessa. Liikaa valinnan varaa, en osaa päättää... Ja kevätyllätyshuivi on ihan vaiheessa, kun neulomisaika alkaa kymmen jälkeen illalla, ei oikein jaksa keskittyä... Paljon olisi hullujakin suunnitelmia, musta mistä saisi lisää aikaa...
Kuntosalijäsenyyden sanoin irti, kun olen niin harvoin nyt kerinnyt (lue: saanut itsestäni irti) lähtemään sinne. Sitä vastoin repäistiin miehen kanssa oikein olan takaa, ja ostettiin kotiin sellainen laite, millä saa tehtyä melkein koko ohjelman, mitä olen salillakin tehnyt. Ja samalla kertaköyhtymisellä pääsee molemmat treenaamaan. Kuntopyöräkin ollaan otettu taas käyttöön :) Laite on meillä ollut nyt reilu viikon, ja on todettu oikein kelvolliseksi. Huutonetistä löydettiin vähän käytetty, ja vielä omalta paikkakunnaltakin. Oli tarkoitus ostaa vasta syksyllä (olisin säästänyt joka viikko siihen salimaksun verran), mutta kun tuli vastaan nyt näin hyvin, niin päätettiin hankkia heti.
Muutenkin elämä alkaa tuntua taas elämisen arvoiselta. Rankasta kokemuksesta on selvitty, ja omistan todella ihania ystäviä (niin täällä lähellä kuin myös ihania nettiystäviä). Kiitos kuuluu ihan jokaiselle, joka on vierelläni rankan ajanjakson jaksanut olla ystävä ja tukea!
Nyt pikaisen kirjoittelun jälkeen palaan uraputkeen... Sata lippalakkia huutaa työhuoneessa logoja ja tekstejä.