Pojat sai sitten porttikiellon minun koneelleni. Eli taas kerran tämä on minun, vain ja ainoastaan minun koneeni, jota tosin mieskin saa käyttää. Aina välillä pojat on tällä päässeet nettiin, ja lopputulos on aina sama, ennemmin tai myöhemmin, tällä kertaa nyt. Missä lienevätkään seikkailleet, mutta jotain mömmöjä ilmeisesti koneelle on päässyt. Tai sitten syy on jossain muussa. Minä näistä sitten ymmärrä yhtään, ja siksi juuri onkin tärkeää etten joudu näitä edes miettimään vaan saan olla vaan käyttäjänä. Kaiken pitää toimia ettei mene hermo. Muutaman päivän on kone takkuillut. Eilinen oli kaiken huippu, kun työohjelmaa käyttäessä meni koko kone jumiin. Neljästi. Siinä rupesi hieman hihat palamaan, kun juuri kun sai viisi viivaa tehtyä, kaikki meni jumiin. Ei meinannut mokoma rakkine edes sammua että olis päässyt käynnistelemään uudestaan. Ja illalla sekos printterit. Lähetin laseriin laskun, mutta laserilla ei tapahtunut mitään, vaan väritulostin rouskutti ja huusi paperia... Piuhat oli oikein miehen tarkistaessa, joku vaan meni pieleen. Ja sitten kun sitä paperia laitettiin tulostimeen, ei ulos tullut suinkaan lasku vaan ihan jotain muuta. Päätin nimittäin että okei, laitetaan sille paperia ja tulostakoon sitten laskuni, että saadaan edes jollain se ulos. Mutta ulos tulikin parikymmentä paperia joissa joka toisessa luki microsoft corporation tai jotain ja perässä käsittämätön merkkijono, ja joka toisessa oli vain yksi pieni v-kirjain. Virtaa ei saanut härvelistä poikki kuin irrottamalla johdot. Ja annas olla kun piuhat laittoi takaisin niin taas tuli samaa tekstiä. Taisi printteri kiroilla ja v-kirjaimesta päätellen sitäkin lievästi *tutti, ihmekös se... Tunnin äheltämisen jälkeen koneet suostui taas yhteistyöhön. Ei tule mitään siitä että tällaisia operaatioita joutuu tekemään töiden sijaan. Päätimme siis, että pojat surffailkoot koulussa ja kirjastossa. Vaikka on virustutkat, palomuurit ja muut tärkeät, niin aina noiden surffailujensa jäljiltä saa konetta siivoilla ja järjestää.

Tutkailinpa hakulauseita joilla on blogiini löydetty... Villasukat ohje (voiko kaksi substantiivia muodostaa lauseen) on jollain ollut hukassa, eikä tainnut blogistanikaan löytyä. Novitalla sen sijaan on niitä paljonkin, omanikin olen sieltä hakenut. Sieltä löytynee jonkun kaipaamat palmikkosukatkin kenties. Blogissani on vain kuva kuopuksen nuken omistamista. Jussi villasukat on jollakulla hukassa myös, omassa käsityökopassani olisi puolitoista paria langanpäättelijää odottamassa. Tosin nuokin odottavat puuttuvaa puolikasta paria, ja sen jälkeen on omistajat jo tiedossa ihan oman perheen sisällä. Mitenhän blogiini sopii sellainen lause kuin kaksi viikkoa töitä putkeen?? Kieltämäti viimeiset pari viikkoa on töiden puolesta ollut aika hektistä, ja jatkuu sama rumba ainakin ensi viikon vielä. Mutta enpä valita, hyvä merkki se on että kiirettä pitää. Ei erehdy luulemaan itseään vallan tarpeettomaksi:) Kaikista koomisin hakusana oli kuitenkin tuo nukenvaunut... Löytyy kyllä kuopukselta, mutta tietääkseni en ole niistä täällä koskaan maininnut... Jokos tällä nykytekniikalla mukamas pääsee vakoilemaan ja asioita etsiskelemään ruudun tänne puolellekin??? Siinä tapauksessa ja sen varalta taidan nyt lopettaa tyhjänpuhumisen ja alkaa ihan oikeesti hommiin... Ettei vain seuraavaksi hakulauseeksi tilastotietoihin tule meemu valittaa kiirettä ja istuskelee laiskana tietokoneen ääressä, senkin ajan tekisi jotain hyödyllistä...

lisätty klo 16:25

Eipä nuo tulostimet nytkään toimi niinkun pitäisi! Äsken taas yritin laserilla tulostaa, ja tuo mustesuihkari alkoi saman ärjymisen kuin eilenkin. Vikanappia painamalla jossain vaiheessa sentään pysähtyi ja hiljeni... Miten ihmeessä tuo noin voi mennä??!!#%&¤ Mutta kun kiltisti laitan tiedoston ohjautumaan heti mustesuihkutulostimelle, niin sinne menee ilman ongelmia. Mutta laserille ei pääse läpi millään. Ihme juttu kertakaikkiaan! Eihän ne molemmat piuhat nyt sentään samaan tulostimeen mene, otaksuisin... Mieluummin noita tekstejä kumminkin laserilla tulostelisin, mutta nyt ei kysytä mitä mieluummin. On tehtävä vaan sitä mihin kykenee.

Kun laitan työjutut piuhaa pitkin tuonne ompelukoneelle, sentään menevät oikeaan koneeseen eikä esimerkiksi saumurille... Tulisi futistytsyille aikas rumia pelikasseja, kun saumuri leikkelisi kassin kylkeen potkupallon kuvan teksteineen;)) Kaikki melkein on mahdollista mutta tuohon en onneksi itsekään usko... Alkaa näköjään tämä tietokoneen temppuilu käymään hermojen päälle kun mielikuvitus yrittää käydä ylikierroksilla...