Vuoden ensimmäiset sukat ovat valmiina:
1203974.jpg
Lankana näissä on syksyisen SNY-kierroksen parini Minnien lähettämä Lorna's Lacen Shepherd Sock. Ihanaa lankaa joka vaiheessa. Vyyhdillä ihanan näköistä, neuloessa pehmeää mutta sopivan jämäkkää sukkalangaksi. Ja valmiit sukat ovat jalassa oikein ihanat. Tykkään!!

Mallina sukissa on "Conwy", joka löytyy kirjasta "Knititng On The Road". Eka malli minkä siitä kirjasta olen nyt tehnyt, vielä on monta ihanaa mallia tehtävänä...

Tässä vielä lähikuvaa sukkien kuviosta. Värit on tässä kuvassa jouduttu laittaan ihan päin prinkkalaa, jotta sain kuvion näkymään paremmin. Yläkuvassa näkyvät värit siis ovat lähempänä totuutta...
1203972.jpg

Ensi viikolla menen keskustaan asioille, ja käyn katsomassa jotain kivaa arpajaisvoittajille. Ja keskiviikkona mulla on kuntosalilla aika henk.koht. ohjaajalleni. Jos saataisiin vähän uutta puhtia treenaamiseen...

Synttäribileistä on toivuttu, ja oli oikeesti tosi kivat juhlat. Laulettiin karaokea tosi pitkälle aamuyöhön saakka ja silleen=) Sain kivoja lahjoja; kukkia, viiniä, tupperin ison purkin (mahtuu melkein kilo pastaa), kynttilöitä, laventeli-kauratyynyn. Tuota tyynyä en ole vielä kokeillut, mutta lämmitettynä pitäisi kuulemm auttaa esim. hartiasärkyihin=) Oikein hyvä maku jäi juhlista.

Yhdelle mukana olleelle ystävälle (tai, mikä ystävä se oikeesti on joka puukottaa henkisesti selkään kerta toisensa jälkeen) voisin kyllä soittaa Irinan biisiä Pokka. Oikeesti tuossa biisissä kaiketi ruoditaan repaleista parisuhdetta, mutta mä yhdistän tämän tällä hetkellä ystävääni... Siitä tässä sen enempää (likapyykkejä ei pestä julkisesti), mutta tässä oon vaan miettinyt, että missä menee se raja, miten paljon pitää sietää? Pitääkö vaan olla niinkuin ei oliskaan, vai onko jossain vaiheessa oikeus (vai jopa velvollisuus) näyttää, miten pahalta oikeesti tuntuu. Että on oikeesti loukkaantunut. Vai pitääkö vaan teeskennellä että joo, ollaan me ystäviä aina. Tämä nyt ei liittynyt kyllä käsitöihin mitenkään, mutta sainpa tämänkin sanottua täällä, jos vaikka sitten vaivaisi vähemmän...