Tämän meemin nappasin mukaani Tarjuskalta.

Kerro jokaisen sanan kohdalla, mitä
asioita tai tunnelmia sanasta tulee mieleen.
Jos juuri siitä sanasta ei tule
mitään mieleen niin kerro jostain
siihen läheisesti liittyvästä sanasta.
Saa kertoa useampiakin asioita, jos sanasta
muistuu mieleen paljonkin tarinaa.
Lopuksi:
keksi luetteloon yksi sana lisää ja muistele
sanaan liittyviä lapsuudenmuistoja.

1. Kampa
Ihan lapsena omistamistani kammoista ei oikein muistoja ole. Mutta sen muistan, kun murroiässä sain ensimmäisen permanenttikampani. Sellaisen tosi harvan ja paksun vaaleanpunaisen. Nykyään en yleensä makpaa käytä muuten kuin hiusväriä laittaessani, enemmän käytän nykyään hiusharjaa.

2. Lintu
Lapsuuteni asuin kerrostalossa taajamassa. Linnuista olin pienestä asti kiinnostunut. Omassa pihapiirissä oli runsain määrin varpusia, ja talvisin myös punatulkkuja ja talitinttejä. Tädin mies vei minua paljon luontoretkille, ja opein tunnistamaan muitakin lintuja. Mummu osti jossain ala-asteiässä minulle sellaisen paksun lintukirjankin. Enää en niin linnuista perusta sen enempää; kirja on kyllä tallessa ja sitä tutkitaan välillä lasten kanssa.

3. Meri
Meri oli minulle lapsuudessa tuttu uimisen kautta. Yyterissä käytiin kesäisin paljon uimassa. Rantavesi on vieläkin ok, mutta muuten meri on minulle nykyisellään aika pelottava. Ehkä se on sitä, että lapsuudessa en meren kanssa ollut tekemisissä rantaa pidemmällä. Veneellä merelle ajaminen on minulle sellainen kynnyskokemus, jota vältän mahdollisimman paljon.

4. Kitara
Kitaraa en ihan lapsuudesta muista, mutta murkkuikäisenä sain yhdeltä ystävältä sellaisen harjoittelukitaran. Hieman normaalia pienemmän akustisen Landolan. Opin sitä kyllä soittamaankin jonkin verran, tai lähinnä säestämään omaa lauluani. Landola on kyllä jo hävinnyt jossain muutossa, ja se kyllä saattaa olla hyväkin asia;) Ei taitaisi soittelu enää sujua monen vuoden jälkeen...

5. Kello
Kuten monella muullakin varmaan, on mielessäni kaksi tärkeää kelloa. Ensimmäinen oma kello, jonka sain joulupaketista 6-vuotiaana. Sellainen sinisellä nahkahihnalla vatustettu sähkönsininen Leijona. Oli se niiiin ihana! Laijona palveli minua koko ala-asteen ajan, kunnes halusin sellaisia kuvallisia kelloja, jotka olivat silloin muodissa. Toinen muisto on Kajaanin Mummun kaappikello. Tunnin välein kuului kellon lyönti niin monta kertaa, monesko tunti oli menossa. Ja puolelta kuului aina yksi lyönti.

6. Oksentaminen
Oksentamisesta tulee mieleen kesäleirit. Ajettiin Porista Pomarkkuun seurakunnan kesäleirille, ja Noormarkusta alkaen matka oli sellaista kapeaa ja mäkistä, mutkaista tietä. Oksensin joka ikinen kerta. Ja jos otin pahoinvointilääkkeen ettei tule oksennusta, sen jälkeen oli tosi paha olo monta tuntia. Onneksi se tie on nykyään paljon paremmassa kunnossa, ja kuulemma lääkeestäkään ei sivuvaikutuksia enää tule niin kovasti.

7. Mummo
Kajaanin mummo (oikeasti Mummi tai Mummu) on se, mitä ajattelen ensimmäisenä kun puhutaan mummosta. Ihana, rakastava, viisas ja lämmin ihminen! Vietin Kajaanin mummulassa lapsena hiihtolomat ja kesäisinkin pari viikkoa. Keväisin mummu tuli tänne Poriin viikoksi. Mummu nukkui ikiuneen vuonna -93, mutta muistoissa elää aina. Kodissamme on myös paljon mummusta muistuttavia koriste-esineitä. Toinen mummo asuu täällä Porissa, mutta häntä tapaan aika harvoin. Meillä ei ole nuoruudestani saakka kovin lämpimät välit olleet, ja väkisin niitä ei ole yllä pidettykään. Nähdään kun siltä molemmista tuntuu.

8. Kirja
Neljävuotiaana opin lukemaan, ja siitä saakka luin melkein koko ajan. Kaikkea; paksuja satukirjoja, nuortenkirjoja, tietokirjoja, kaiken mitä käsiini sain ja kirjastosta jaksoin kotiin kantaa... Nykyään on kovin vähän aikaa lukea, lähinnä luen Valitut Palat ja Kodin kuvalehden. Kirjoja kirjastosta haen, mutta en yleensä ehdi lukea...

9. Pipo
Lapsuudesta muistan sellaisen kirjoneuleisen pipon/myssyn, missä oli korvaläpät ja niistä lähti vielä kaulan alle solmittavat letitetyt nauhat. Samanlainen, mitä ainakin viime talvena oli aikuisillakin muodissa (tosin niitä lettejä ei enää solmita vaan annetaan roikkua. En tykännyt lapsena siitä mallista enkä tykää vieläkään. Yläasteella sitten oli kova juttu kulkea ilman pipoa, vaikka olis ollut kuinka kylmä. Oikeastaan vasta tänä vuonna olen oppinut taas kunnolla pipon käyttöön (viime talvenakin oli kovilla pakkasilla). Vieläkin olen yllä tosi tarkka millaisen pipon päähäni kelpuutan.

10. Matematiikka
Olin lapsena hyvä matikassa. Tykkäsin tosi paljon, ja pärjäsinkin. Nykyään kyllä menee hermot jos pitää päässä laskea jotain. Paljon helpompaa tehdä exceliin valmiit kaavat ja syöttää sitten vain tarvittavat luvut...

11. Metsä
Metsään suhtauduin jo lapsena aika kaksijakoisesti. Perheen marjaretket oli tuskaa; aamulla mentiin eväiden kanssa metsään, ja pois tultiin vasta illalla. Aikuisena minua ei olekaan kovin usein marjametsään saanut. Toisaalta tädin ja miehensä kanssa kuljin lapsena metsissä paljon ihan muuten vaan, ja partioleireillä tuli rämmittyä mettässä enemmänkin. Ne oli kivoja metsäkokemuksia. Mikäs sen ihanampaa kuin nukkua 20 asteen pakkasessa keskellä metsää teltassa kaminan lämmittäessä=)

12.Ukkonen
Lapsena en pelännyt ukkosta, vaikka olisi kuinka jyristellyt. Kerrostalossa sitä tunsi olevansa suojassa.

13. Hiukset
Melkein koko kouluajan mun hiukset oli sellaiset aika mitään sanomattomat. Äiti tai täti leikkasi hiukseni, ja yleensä mulla oli sellainen puolipitkä suoraan pätkäisty tukka. Yläasteella taisin vasta mennä ekan kerran parturiin. Permanenttia laitettiin yläasteen jälkeen niin usein, että siinä hiuskin kärsi, kun muutenkin oli tosi ohut tukka...

14. Sisko / Veli
Siskoa tai veljeä mulla ei ole koskaan ollut, vaikka lapsena niin olisin kovasti toivonut. Tosin toivoin isosiskoa, joten eipä se olisi mahdollistakaan ollut... Mutta silloin alakerrassa asunut minua kaksi vuotta vanhempi tyttö oli ja on edelleen mulle kuin isosisko. Ystävyytemme alkoi kun olin 4-vuotias, ja jatkuu edelleen vaikkemme enää lähekkäin asukaan. Edelleen puhumme iso- ja pikkusiskosta, joten melkein uskallan hänet siskokseni lukea, vaikkemme mitään sukua olekaan=)

15. Ikkuna
Ikkunasta tulee mieleen leppäkerttuverhot, jotka olivat oman huoneeni ikkunassa. Näin jälkeenpäin ajatellessa ne oli oikeesti tosi rumat; sinisellä pohjalla isoja punaisia leppäkerttuja. Mutta kai ne 70- ja 80-luvuilla oli muodissa. Kajaanin mummulassa taas oli Marimekon sellaiset aaltoraitaiset ruskeavalkoiset verhot vierashuoneessa. En muista sen verhokankaan nimeä, mutta Marimekosta tulee aina ne verhot ja mummu mieleen.

16. Kalenteri
Kyllä mulla varmaan lapsena oli jouluisin sellaiset kuva- tai suklaakalenterit. Mutta enemmänkin kalenterista tulee mieleen Kajaanin mummun keltainen Allakka! Tai se, että partiolaisena kierrettiin myymässä partiolaisten joulukalentereita.

17. Puuro
Lapsena oli aina kouluaamuina puuroa. Äiti panosti terveelliseen aamupalaan. En tykännyt, mutta lautanen piti silti syödä tyhjäksi.  Nykyään syön ainoastaan riisi- ja mannapuuroa, niitäkin todella harvoin. Ei vaan laske. Lapsille laitan puuroa silloin kun pyytävät.

18. Joulupukki
Meillä ei kotona käynyt joulupukki, ja jo tosi varhain tiesin ettei oikeaa joulupukkia ole olemassakaan. Näkyihän niitä silti matkan varrella, kun ajettiin mummolaan aaton viettoon. Ja seurakunnan joulujuhlassakin taisi pukki olla, en ole siitä kuitenkaan varma...


19. (oma sana) Lumi
Lapsena sitä lunta oli ihan eri tavalla kuin nykyään. Ja siis ihan oikeesti. Pakkasta riitti koko talveksi, ja lumileikkejä pääsi tekemään jo reilusti ennen joulua. Ja hiihtääkin pystyi koko talven. Ja Kajaanin mummulan lähellä olevassa Mieslahdessa, missä asui isän enot, oli oikeesti pihassa lunta kainaloihin saakka. Tietty olin silloin hieman lyhyempi kuin nyt, mutta oli sitä lunta silti huomattavasti enemmän kuin nyt...

En osaa haastaa tähän nyt erikseen ketään, mutta joka haluaa niin saa napata tämän mukaansa! Laitathan myöskommenttilaatikkoon puumerkkisi, niin tulen tirkistelemään sinun lapsuusmuistojasi=)