Ensin noista pipon kukkasista. En ehtinyt eilen vastaamaan, kun oli tärskyt ystävän kanssa karaoken merkeissä. Ne on siis applikoitu heijastinkankaasta. Ompelu on tehty tuolla kirjovalla ompelukoneella (Berninan Artista). Käsivaraisesti en sentään noin hyvään jälkeen pystyisikään. Eli laitoin tukikankaan kiinni kirjontakoneen kehykseen, ja pipon asetin siihen päälle. Pipon päälle ensin Solvy-kalvoa ja sitten heijastinkangas. Tietokoneella tehty brodeeraustiedosto syötettiin sitten kirjontakoneelle, ja kohdistettiin, sitten vain ompelemaan. Ensimmäisenä ompelin pitkillä pistoilla tukikankaaseen nuo muut materiaalit kiinni, ja vasta sitten nuo kukkaset.

Pipoa siis en kiristänyt kehykseen kiinni, koska neule ei siitä kiristämisestä tykkää. Tuota Solvya ei tuollaisessa työssä olisi oikeastaan tarvinnut, mutta olen tällaisissa käyttänyt siksi, että heijastinkangas on sitten helpompi leikata kun se on siinä kankaan ja neuleen välissä. Ei tarvitse varoa niin hirveästi ettei leikkaa samalla neuleen lankoja. Kantapään kautta opittu kikka. Toiset leikkaavat applikaatiokuvion reunat jo alustikkien jälkeen, mutta itse leikkaan näissä heijastinhommeleissa (muutamissa muissakin) vasta lopuksi. Siksi ompeleen ulkopuolella näkyy sitä heijastinkangasta sen millin verran. Tulee silti siistimpi mielestäni, ja pysyvyys on ainakin varmempi. Lopuksi sitten heijastinkankaan leikkuun jälkeen (jota ennen siis oli jo langanpäät leikelty pois), revin sekä Solvyn että myös alapuolelta tukikankaan pois. Ja ei kun käyttöön.

Tosiasia on, että noi heijastimet ei hirveästi edes näy, vaikka oletin kyllä enemmän. Koristeena silti kivat, ja ehkä pidemmällä matkalla voi näkyäkin. Viime yönä vaan mulla oli pipo päässä, ja miehen tultua hakemaan mut kotiin (joo, se kuulkaa mieluummin tulee minut yhtäkkiä hakemaan tuosta 1,5km:n päästä, kun antaa kävellä yksin siihen aikaan yöstä kotiin:) kysyin että näkyikö mun pipon heijastimet. Ei kuulemma olleet näkyneet. Ovat ilmeisesti sen verran korkealla auton valoihin nähden.

Sitten The Tyhmäsukka... Kyllä on näköjään ihan silmukkamäärästä kiinni, että millaista jälkeä pätkävärjätyistä langoista tulee. Eilen tein vuosikertanovitasta sukkaa. Mielessä oli sellaiset kuin tein edellisjoulun aikaan miehelle, mutta nyt vaan eri värisenä. Sekä Project Spectrumin että Lankahamstereiden merkeissä... Mutta on tää vaan niin erilainen kuin miehen sukat. Ja lanka on siis sama, väri vaan eri. Silmukkamäärä mulla 48 ja miehellä neljä tai kahdeksan enemmän.

386096.jpg

Kotisukkana menee silti tyhmästä raidasta huolimatta. Paksumpaa kuin nykyinen seiskaveikka, joten lämpöä riittää. Siis sitten kun saan taas parinkin tehtyä. Mites mä en ole enää tehnyt molempia samaan aikaan? Jossain vaiheessa niin teinkin, niin ei tullut tätä tuskaa että vielä pitäis toinen samanlainen tehdä...