Pilkkulangan kohtalo on ratkaistu. Typy saa patenttineuleisen kaulaliinan ensi talveksi. Ehkä, todennäköisesti ja toivottavasti. Kaulaliina siksi että kun tuo lanka on ihan keinokuitua, niin kovalla pakkasella sillä ei ole lämpöarvoa niin hyvin kuin "oikeilla" sukkalangoilla. Oikeat neulojat, älkää ampuko vaikka termit sinkoilee täällä ihan miten sattuu. Kiitos! Toiseksi kaulaliinan pitäisi olla helpoimmasta päästä toteuttaa kun ottaa huomioon että edellisestä neulomiskerrasta on hieman jo aikaa (ellei oteta huomioon muutamaa satunnaista sukan aloitusta).

Netistä yritin äsken etsiä ohjetta miten tehdään patenttineuletta. Ei uskoisi että koulussa olen 17 vuotta sitten sellaista tehnyt, mutta nyt ei tule yhtään mieleen miten sitä tehtiin. Koulussa joskus muuten ihan oikeasti neuloin mm. säärystimet, villasukat, ja jopa villapaidan yläasteella (tosin sen tein valmiiksi kesäloman aikana, mutta kuitenkin ja jopa käytin tosi mnta vuotta!)... No joka tapauksessa löytyi tuo patenttineuleen ohje ja paljon muutakin mielenkiintoista.

Ja lupaan ja vannon, että tämän neuleen saan valmiiksi. Mies kyllä tuossa virnuili että eksä voisi tehdä siitä sellasta pientä palmikko- tai pitsineulevillatakkia... Muistuttaa siis aika ajoin neulomuksia suunnitellessani sitä kuopusta odottaessani tekemääni villatakkia josta piti ensin tulla kokoa 50 cm, sitten 60 cm, sitten jopa 70 cm ja sitten ymmärsin luovuttaa. Monta työtuntia ja tv:n saippuasarjaa siihen upposi. Ihan oikeesti siitä piti tulla valmis. Mutta... Kyllästyin kun jatkuvasti piti riistää (se on kaikista ärsyttävin vaihe näissä neulomisjutuissa) kun meni väärin. Ja olisi se tyssännyt viimeistään sitten kun olisi pitänyt alkaa kursia saumoja kokoon. Olenkin päättänyt että tulevaisuudessa neulon (jos neulon) ainoastaan sellaisia juttuja missä ei ole yhtään saumaa. Tai sitten joku muu saa ommella saumat. Vaikka anoppi (siis millainen miniä vie villapaidat anopille viimeistäväksi...)?

Tänään lupasin itselleni että yritän tehdä töitäkin jossain välissä. Yksi tilaus pitää saada huomenna toimitettua, joten sen ainakin teen tänään valmiiksi. Ja illalla voisi yrittää siivotakin. Eilen vietin laiskaa päivää ja illalla sitten podin asiasta suurta morkkista. Ei vaan huvittanut tehdä mitään, vaikka järjen ääni yritti vinkata että olisi ollut hyvä työpäivä kun mies oli kotona niin olisin saanut työrauhaakin. Mutta toisaalta töitä ei ole nyt mitenkään ruuhkaksi saakka (eikä kai kukaan normaalitöissä käyvä tee töitä 24/7), joten ehkä oli ihan tervettä pitää tuollainen laiska päivä välillä. Terve ja terve, silmät ainakin tulivat kipeiksi kun istuin tunnista toiseen lukemassa tuntemattomien ihmisten toinen toistaan mielenkiintoisempia blogeja. Ja puhutaan sitten siitä miten lapset käyttävät liikaa ainaa tietokoneen ruudun ääressä;)

Esikoinen lähti miehen mukaan kalareisulle. Toivottavasti saavat jotain hyvää. Minä en kalojen suhteen mitään sen enempää ymmärrä enkä niitä edes pitele (yök!). Mutta kun mies tekee kalaruokaa, niin se ON hyvää, ja maistuu jopa tällaiselle nirsoilijalle!

Lähden pelastamaan pilkkulankaa kuopukselta... Kuulostaa siltä että olen istunut tässä liian kauan joten parempi lopetella ennenkuin lanka on ympäri keittiötä. Ja niin kauan kun se on vielä yhtenä kappaleena. Sakset kun taitavat myös tuolla keittiössä...

Lisätty illalla klo 18 aikaan:

Siis toivottoman hidasta tämä minun neulomiseni... Kahden tunnin urakoinnin jälkeen olen saanut 35 silmukan levyistä kaulaliinaa valmiiksi vasta tarkalleen mitattuna 4,2 cm, ja vasemmassa etusormessa on komean punainen ja kuumottava hiertymä... Näyttäisi tuo sormi siltä että olen rautalangasta sitä kaulaliinaa kutonut... Taitaa olla nuo ompeluhommat enemmän minun alaani. Onneksi kestää vielä jonkun aikaa ennen kuin tulee pakkanen... Kyllä, kyllä tuo silti valmiiksi tulee uskokaa pois vaan!!