Huomenna tässä talossa alkaa uusi käytäntö. Lupaan ainakin yrittää! Minä yleensä herään silloin kun ensimmäinen koululainen pitää herättää, mutta huomisesta lähtien alan arkipäivinä herätä koululaisista riippumatta klo 7.00. Huomenna on hyvä päivä aloittaa, kun pitäisi muutenkin herätä silloin. Kuopus herää vasta yhdeksän-kymmenen välillä poikkeuksia lukuunottamatta. Siinä on sitten pari tuntia aikaa tehdä näitä kotihommia. Muuten tämä huusholli kaatuu tähän sekasotkuun ja tuskailen aina tekemättömien hommien kanssa, ja sen kyllä vaistoaa sitten puolen kylää että jurppii... Aamulla ehdin ihan hyvin tyhjätä ja täyttää tiskikoneen, viikata eilisiä (oikeasti tällä hetkellä pitäisi kirjoittaa viime viikkoisia) pyykkejä, lukea lehden ja juoda aamukahvin.

Kun sitten kuopus herää, syödään aamiainen kaikessa rauhassa ja sitten voin alkaa hommiin... Niin, aamuhommiin piti lisätä vielä ruuanlaitto. Jos tekisi päivällisen valmiiksi jo aamulla kun ei tosiaan voi vielä ompeluhommia tehdä, niin ei tarvitsisi iltapäivällä tuskailla kesken hommien että voi että kun kello on paljon ja ruoka tekemättä... Vois noita töitä tehdä sitten niin paljon kuin saa tehtyä ja välissä touhuta kuopuksenkin kanssa. Jos vaikka eineslinjakin vähän pienenisi. Pakkasessa olisi lihasuikaleita, kanankoipia, paisteja ja muita vaikka pienelle kylälle, mutta koskaan kukaan (niin siis minä kai) ei muista ottaa ajoissa sulamaan, että ehtisi niistä jotain tehdä, vaan aika lailla menee puolivalmiisiin ruokiin kiireaikoina. Ja se taas näkyy rahapussissa, tai paremminkin rahapussissa ei sitten näy mitään muuta kuin nöyhtää ja pitkiä kaupan kuitteja... Kun ei näistä minun hommistani vielä palkkoja kiskota, hyvä kun firman laskut saa maksettua.

Tällainen tuli nyt suunniteltua ties monettako kertaa, mutta nyt aion tosissani yrittää... Jos vaikka ei pinna kiristyisi jatkuvasti, ja kotiin kehtaisi jonkun joskus päästää kyläänkin ilman puolen vuoden varoaikaa;)